Heinäkuun korentokyttäyksen tuloksia

Takana on pari mökkiviikonloppua, joiden aikana olen viettänyt aika paljon aikaa kameran takana. Vaikka samalla mökillä Hämeenlinnan lähellä on viettänyt kesiä koko ikänsä, niin silti kameran hankkimisen jälkeen tuntuu ilmassa pörräävän huomattava määrä ihan uudenlaisia otuksia. Sudenkorennot ovat kivoja kuvattavia, väreineen ja hentoine siipineen. Vielä en saanut ihan sitä täysosumaa, johon olisin täysin tyytyväinen. Toisaalta välineetkään eivät ole mitään ihmeellisiä. Muutamaa otusta pääsin kuvaamaan macroetäisyydeltä ilman että ne säikähtivät tiehensä, mutta suurta osaa piti kuvata telellä.

Ensimmäisenä heinäkuisena viikonloppuna oli kylmää ja sateista, mutta sen ansiosta sudenkorennot olivat laiskoja eivätkä lähteneet karkuun. Siispä alkuun muutamia macrokuvia

 

 

______

Neidonkorentonaaras oli harvinaisempi näky ja siitä ehdin saada vain pari sinne päin otosta. Ensimmäisessä kuvassa korento istuu vielä oksalla ja toisessa se jo lentää tiehensä.

 _______

 Lentävästä korennosta otin kuvia telellä ja jouduin käyttämään niin isoa herkkyyttä, että kuvissa on aikamoista kohinaa. Joka tapauksessa sain muutamaan kuvaan tallennettua korennon auringossa loistavat värit.

 _____

Alla oleva korento oli vähän harvinaisempi näky pihassa ja aika säikky, joten siitä ei tämän parempaa otosta saanut.

_______

Viimeviikon sunnuntaina oltiin jo tekemässä lähtöä mökiltä kun rannasta löytyi vielä tällainen korentojättiläinen. Se ei ollut kuvaajasta moksiskaan ja istahti itseasiassa kädellekin hetkeksi kun siitä yritettiin ottaa kuvaa.

Tässäpä nyt tämän heinäkuun korentokokoelma. Pitää vielä toivoa että saisi muutaman hyvän otoksen elokuussakin.